Täällä ollaan eletty jännittäviä päiviä: tänä vuonna kesäloman jälkeen töihinpaluun lisäksi meidän miltei kaksivuotias aloitti dagiksen. Tänään myös ekaluokkalaiset aloittavat koulunsa, joten voisin kuvitella monella olevan yhtä jännittäviä päiviä meneillään!
Poikamme aloitti päivähoidon vuosi sitten, silloin saimme onneksemme paikan perhepäivähoitajalta täältä saarelta, joka oli meidän ykköstoiveena. Pieni neljän lapsen ryhmä (jossa poikamme oli nuorin ja vanhin 4v) oli juuri niin rauhallinen ja sopiva aloitus kuin toivoimmekin. Kirjoitin postauksen talvella ennen kuin saimme tiedon päivähoitopaikasta, ja silloin tilanne ei kuulostanut kovin hyvältä. Näin jälkeenpäin katsottuna päivähoito onnistui todella hienosti, saimme toivomamme perhepäivähoitajan läheltä kotia ja nyt hän saa jatkaa ruotsinkielisessä dagiksessa, joka sijaitsee samassa talossa kuin tuttu perhepäivähoitaja.
Perhepäivähoitajamme jää eläkkeelle, joka oli syy miksi jouduimme jo nyt hakemaan päivähoitopaikkaa uudelleen. Kiitämme Sikkeä koko sydämestämme kuluneesta vuodesta, jonka aikana poikamme on saanut kasvaa turvallisessa pienessä ryhmässä suurisydämisen perhepäivähoitajan kanssa♡
Koska ennen perhepäivähoidon aloittamista oli paljon epävarmuutta ja kysymyksiä ilmassa ajattelin kertoa hieman meidän kokemuksia ensimmäisen perhepäivähoitovuoden jälkeen. Olemme olleet todella tyytyväisiä hoitopaikkaan ja tällainen pieni neljän lapsen ryhmä oli sopivan pehmeä lasku meidän perheelle. Yllättäviä poissaoloja ei ole ollut ja varahoitopaikka on lomapäivinä ja koulutuspäivinä järjestynyt.
Edessä oli tosiaan kuitenkin uuden päiväkodin hakeminen ja uusi paikka oli toivomamme ruotsinkielinen päiväkoti, jossa poikamme saa olla tulevat vuodet. Samassa dagiksessa meillä on/on ollut monen tutun lapset ja olemme kuulleet siitä paljon hyvää.
On tietysti kiva kun uudesta dagiksesta on jo jäänyt hyvä kuva, sillä välillä varahoitopaikat ovat kauhistuttaneet ja välillä kuulee aikamoisia ikäviä tarinoita. Muistan kun luin erään kauhistuneen äidin sydäntä riipaisevan kertomuksen siitä, miten hänen 10 kk tyttöä oltiin purtu päiväkodissa useampaan otteeseen, neljät puremista oli kasvojen alueella. Syy miksi se jäi erityisesti mieleen oli se, että pieni tyttövauva näytti siltä, että olisi ollut pahemmassakin onnettomuudessa – niin pahat jäljet olivat. Lisäksi on ollut paljon uutisointia siitä, miten Lauttasaaressa toiminut päiväkoti ollaan laittomuuden takia sulkemassa ja ei tietenkään varsinaisesti keventänyt päiväkodin hakuvaiheessa mieltä, kaiken kaikkiaan yksityisen ketjun päiväkoteja taisi olla seitsemän. On surullista seurata miten lasten ja vanhusten huolenpidosta tulee niin paljon huolestuttavaa ja huonoa tietoa – ja miten monen monta vuotta sitä on jo jatkunut. Varsinkin kun lähipiirissäni on monta suurisydämistä ihmistä huolehtimassa niistä kaikkein tärkeimmistä niin on vaikea ymmärtää miten pahasti asiat ovatkaan joissakin hoitopaikoissa – puhumattakaan siitä, miksi huolenpitoa ei saada parempaan suuntaan.
Mitä kaikkea sinne päiväkotiin olisi hyvä pakata mukaan?
Meillä on sadevaatteiden ja varavaatteiden lisäksi pakattuna mukaan tossut ja unilelu. Meitä myös muistuteltiin, että ensimmäisinä viikkoina päiväkodissa lapsi saattaa juoda vähemmän tai ei ollenkaan, joten voi olla hyvä idea ottaa mukaan lapsen oma juomamuki kun lasta viedään ja haetaan päiväkodista.
Meillä on erikseen sekä sisävaatteet että ulkovaatteet dagiskäyttöön, sillä dagiksessa vaatteet kuluu ja likaantuu melko kovaa tahtia. Hyvänlaatuista sopuhintaan löytyy kirppareilta ja käytössämme on mm Newbie, Lindex, Kappahl, Polarn o Pyret, H&M ja Nordbjörnin vaatteita.
Saimme kummitädiltä lahjaksi tämä söpö tummansininen sadetakki, joka ehkä jätetään kotikäyttöön kun on niin hieno:
Perhepäivähoitajalla ollessa ei tarvittu tossuja, mutta nyt dagiksen aloitettua tuli pyyntö pakata myös tossut mukaan. Yritin etsiä Pariisista sopivia nahkatossuja, mutta ei löytynyt kivoja malleja. Onneksi For Minies and Mommies tossut olivat tutut meille entuudestaan, joten tilasimme pojallemme kolmannet tossut sieltä! Kiitos kummeille ekoista tossuista, jotka oli tosi kiva ristiäislahja ♡ Tilasin tossut ehkä turhan isolla kasvuvaralla(16cm) ja ne näyttää niin valtavalta noihin viime kesän tossuihin verrattuna.
Muistan miten yllättävän nopeeta viime syksynä tuli vastaan paksumpien ulkovaatteiden, kenkien, hanskojen ja pipon käyttö. Kummipoikani aloitti päiväkodin viime talvena ja silloin juteltiin ystäväni kanssa vaatetuksesta, tarkemmin sanottuna hanskoista. Sillä hetkellä paksuimmat hanskat sisähanskoilla oli just hyvä, kun taas hieman lämpimällä talvikeleillä pärjäsi hyvin Nordbjörnin vuoratuilla kumihanskoilla kudottujen sisähanskojen lisäksi.
Tänään oli poikamme ensimmäinen päivä kun jäi dagikseen iloisesti vilkuttaen pappalle, joten hyvä tunne uudesta dagiksesta sen kun vahvistui. Poikamme on selkeesti väsyneempi iltaisin päiväkodissa harjoittelusta ja hän on herännyt useamman kerran yössä. Nyt mennään jo parempaan suuntaan – tänä yönä hän heräsi kerran kun posti tuli. Huomenna poikamme uusi hoitaja tulee meille kylään.
Hyvää loppuviikkoa ja tsemppiä kaikille päivähoidon ja koulun aloittaneille!
Helsingin päätöksenteossa on vielä aika ikävä suuntaus vallalla, kun päivähoitoa pyritään keskittämään yhä isompiin yksiköihin, mikä tarkoittaa väistämättä päiväkotimatkojen pidentymistä :/ Ja samaan aikaan kunnallisveroa kevennetään ja vielä uuttakin kevennystä suunnitellaan… Näissä asioissa saa kunnallisvaaleissa olla tarkkana, jotta muistaa äänestää puoluetta, jolle lähipalvelut ovat pientä veroäyriä tärkeämpiä!
Päiväkotien isommat yksiköt ja pidemmät päiväkotimatkat eivät kuulosta houkuttelevalta, totta. Muistan kauhistelleeni ensin useamman päiväkodin kokoa hakuvaiheessa ja uusi päiväkoti on myös isommasta päästä (taitaa olla yli sata lasta) mutta tässä kyseisessä dagiksessa ovat jakautuneet pienempiin ryhmiin, tässä kyseisessä ryhmässä lapsia on kahdeksan. Pienemmät ryhmät tuntuu kivemmalta ainakin näin alkuun. Dagis lähellä kotia on vain yksi tärkeistä lähipalveluista ja ne ovat kieltämättä tärkeä aihe kunnallisvaaleissa.